Ohhoh, mikä tauko! Viimeksi bloggasin virallisesti lähes puoli vuotta sitten. Paljon on ehtinyt tulla ja mennä, mutta nyt olen taas puikoissa. Tällä kertaa uudemman musiikkilöydön kanssa, jonka kuitenkin varmasti moni jo tuntee.
Pendulum on mulle uusi tuttavuus, vaikka nimenä se on pyörinyt ympärillä jo iät ja ajat. Muistan joskus tsekkailleeni kai Witchcraftin videota, mutta se ei jostain syystä iskenyt. Sitten eksyin pari viikkoa sitten kuuntelemaan keikkatallennuksen Blood Sugarista ja sielu olikin jo mennyttä. Pendulum, palvon.
Puolen vuoden aikana on ehtinyt kertyä monta hyvää musasuosikkia, mutta niitä on nyt koko kevät aikaa kertailla. :D Ahh, nyt popittamaan >
maanantai 17. tammikuuta 2011
tiistai 20. heinäkuuta 2010
jpn pride
Joudun tekemään järkyttävän tunnustuksen. Olen, tai olen ollut... ernu.
Kyllä. Ernu. Ei alkuperäisessä, vuosien takaisessa merkityksessään 'erilainen nuori', vaan siinä kiljuvassa japanifanissa raitasukkatytössä. Kävin ernuvaiheeni läpi japanilaisen musiikin suurimpana nousukautena. Nousin siis sisälle fandomiin vuonna 2006, ja hengasin siinä aktiivisesti kaksi, kolme vuotta. Nykyään j-pop ja Johnny's Entertainment sekä henkinen kasvu ovat vieneet suurinta terää fanityttöilyltäni, mutta jostain syystä koen itseni vieläkin j-rockin faniksi. Ainakin tietynlaisten j-rockbändien.
Suurin rakkauteni ernuajoilta ja oikeastaan myös suurin lempibändini ikinä on Dir en grey. Se on bändi, jonka kaikki fandomissa olevat tuntevat. Vuonna 1997 perustettu kameleonttiyhtye on aina keskittynyt musiikin raskaampaan puoleen, mutta onnistuu joka kerta yllättämään monipuolisuudellaan.
Dir en greyn lisäksi minulla on muitakin suosikkeja. Hyviä esimerkkejä lienevät vanha kunnon hyperaktiivi Miyavi, jokaisen raitasukan bändi the GazettE, iästään huolimatta edelleenkin lumoava Gackt ja monet muut. Tämän postauksen tarkoitus on esitellä näiltä artisteilta kappaleita, jotka itselleni ovat helmiä tai jotka muistan erityisen hyvin.
Pienempiäkin (tähän mennessä nähdyt yhtyeet ja artistit ovat todella maailmanlaajuisia ja isoja) bändejä on tullut kuunneltuja. Osa niistäkin on aika tunnettuja, mutta ei samalla kartalla kuin Dirut, Miyavi, Gaze tai Gackt.
Siinä isoimmat suosikkini. Postauksen tarkoitus ei ole esitellä j-rockia, koska sitä en osaisi tehdä, vaan omia lemppareitani. :)
Kyllä. Ernu. Ei alkuperäisessä, vuosien takaisessa merkityksessään 'erilainen nuori', vaan siinä kiljuvassa japanifanissa raitasukkatytössä. Kävin ernuvaiheeni läpi japanilaisen musiikin suurimpana nousukautena. Nousin siis sisälle fandomiin vuonna 2006, ja hengasin siinä aktiivisesti kaksi, kolme vuotta. Nykyään j-pop ja Johnny's Entertainment sekä henkinen kasvu ovat vieneet suurinta terää fanityttöilyltäni, mutta jostain syystä koen itseni vieläkin j-rockin faniksi. Ainakin tietynlaisten j-rockbändien.
Suurin rakkauteni ernuajoilta ja oikeastaan myös suurin lempibändini ikinä on Dir en grey. Se on bändi, jonka kaikki fandomissa olevat tuntevat. Vuonna 1997 perustettu kameleonttiyhtye on aina keskittynyt musiikin raskaampaan puoleen, mutta onnistuu joka kerta yllättämään monipuolisuudellaan.
Dir en greyn lisäksi minulla on muitakin suosikkeja. Hyviä esimerkkejä lienevät vanha kunnon hyperaktiivi Miyavi, jokaisen raitasukan bändi the GazettE, iästään huolimatta edelleenkin lumoava Gackt ja monet muut. Tämän postauksen tarkoitus on esitellä näiltä artisteilta kappaleita, jotka itselleni ovat helmiä tai jotka muistan erityisen hyvin.
Pienempiäkin (tähän mennessä nähdyt yhtyeet ja artistit ovat todella maailmanlaajuisia ja isoja) bändejä on tullut kuunneltuja. Osa niistäkin on aika tunnettuja, mutta ei samalla kartalla kuin Dirut, Miyavi, Gaze tai Gackt.
Siinä isoimmat suosikkini. Postauksen tarkoitus ei ole esitellä j-rockia, koska sitä en osaisi tehdä, vaan omia lemppareitani. :)
lauantai 10. heinäkuuta 2010
kiss, kiss a killer, kitty play along
Hups, päivittäminen (ja meme) on jääneet tosi jälkeen. Voin kuitenkin antaa itselleni tekosyyn kesäloman johdosta. :) Meme saattaa jatkua joskus tai sitten ei. Lomalla olen vapaa.
Mutta kuitenkin, uusin musiikkirakkaus iski eilisiltana. The Pretty Reckless on Gossip Girlistä tutun Taylor Momsenin yhtye, joka yllätti laadukkuudellaan ja rockhenkisellä asenteellaan. Biisejä on vielä löydettävissä vähän, mutta olen kuitenkin ehtinyt haalia käsiini pari helmeä. Tässä yksi, He Loves You.
maanantai 7. kesäkuuta 2010
day 12 - a song from a band you hate
Taidan olla radikaali ja jättää tämän päivän tyhjäksi. Siitä huolimatta, että on yhtyeitä sekä artisteja, joita en todellakaan arvosta ja kappaleita, joiden kuunteluajan näen lähinnä elämäni tuhlauksena, en omaa bändiä, jota oikeasti vihaisin.
day 11 - a song from your favorite band
Dir en grey ♥ Suurinta rakkautta ehkä koskaan. Tätä bändiä jaksan kuunnella aina. Koskaan ei ole huono hetki Diruille.
day 10 - a song that makes you fall asleep
Housen tunnaristakin tuttu kappale luo täydellisintä rauhallisuutta koskaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)